Kissanpentubuumi

 

Näin keväällä joudun monesti Facebookin kissaryhmien julkaisuja katsellessani istumaan sormieni päälle, etten pentukuvien keräämien sydämien sekaan laittaisi jotain muutakin. Nimittäin sanoja, joista moni pentujen omistaja harmistuisi, jopa vihastuisi. Miksi, eivätkö pennut ole ihana asia? No, suoraan sanottuna usein kotikissapentueet eivät ole. Eivät tässä maassa tai maailmassa - eivät juuri tässä hetkessä, kun kissojen tilanne on mikä on. Kissoja hylätään vuosittain 20 000 - eikös se ole aikamoinen määrä? Tarvitaanko niitä kissoja muka lisää, oikeasti? Joka päivä joudutaan lopettamaan kodittomia. Jatkuva pentubuumi tietää lisää kilpailua hyvistä kodeista - ja jos sen kilpailun häviää liian suuren osallistujamäärän takia, ei hyvin käy. Vaikka sinun pennuillesi löytyisi hyvät kodit, mieti niitä ennestään olemassa olevia pentuja, joilta sinun pentusi vievät kodit. Sinullakin on kissanomistajana suuri valta vaikuttaa kodittomien kissojen määrään, joko leikkauttamalla kissasi tai antamalla sen lisääntyä...

Kissoja syntyy, päivittäin kymmeniä, varmaan satojakin. Niitä syntyy liian nuorille kissoille, liian vanhoille kissoille. Niitä syntyy sairaille kissoille, hyvällä tuurilla terveille kissoille. Niitä syntyy omistajien valvovien silmien alle ja kameran salamavalon räpseeseen kotisohville. Niitä syntyy keskelle metsää, korpikuusen kannon alle Mörrimöykyn koloon. Sitten huudellaan, että missä meidän Misse on kun sitä ei ole näkynyt, ei se yleensä pihasta lähde (sepä se, kun tiine kissa voi katsoa että hoitaa pentueensa mieluiten yksin ja lähtee synnyttämään ties minne). Pennut löydetään, jos löydetään, ja ehkä niistä saadaan ihan kesyjä. Jos ne löydetään ajoissa, ja ennen kaikkea elossa. Ihmiskontaktit alusta alkaen ovat tärkeitä, jotta pennuista tulee kunnon kotikissa-ainesta.

Nykyään yhä useampi sentään osaa pitää tiineen kissansa sisällä, pitääkseen emon ja pennut turvassa. Isää ei oteta vahdittavaksi - eihän sitä edes tiedä, kenelle se Misse on paksuna, herranen aika sentään, eihän me koko aikaa vahdata mitä kissat tekevät. Voidaan vain toivoa, että isä on terve - useat vapaana kuljeskelevat kollit kantavat parantumattomia tauteja mm. kissojen HIViä, eli kissojen immuunikatoa (FIV), tai kissaleukoosia (FeLV), jotka molemmat johtavat erilaisiin oireisiin ja ennenaikaiseen kuolemaan.

Pätevät rotukissakasvattajat testaavatkin aina mahdollisesti lisääntyvät kissat ennen asutusta, sillä tarttuvien tautien kanssa ei ole pelleilemistä. Samaten he testauttavat veriryhmät, sillä mitä tahansa veriryhmiä edustavia kissoja ei voi yhdistää, jos haluaa terveitä ja hyvinvoivia pentuja.

Kysymys kuuluu: Kuinka moni näistä kissapentueidensa hehkuttajista tietää isän ja emän veriryhmät sekä on testauttanut mahdolliset sairaudet? Kuinka moni edes tiesi, että testaukset ovat tärkeitä kissojen terveyden kannalta? Saati kuinka monen emon (ja isän) suku oli tiedossa, jotta perinnöllisten sairaukset mahdollisuuksia yms voisi kartoittaa?

Pentue (terve sellainen) siis vaatii oikeasti muutakin kuin sen, että netistä kysellään kivan värinen kolli lainaan tai huonommassa tapauksessa päästetään se kissa vain ulos yksistään sulhasta etsimään. Kumpa lisääntyvien kissojen rokotukset ja madotuksetkin olisi kunnossa... En edes uskalla toivoa, että näin olisi kaikilla.



Täytyy myös muistaa, että itse kiima stressaa eläintä ja leikkaamattomuus lisää erilaisia riskejä (esim. mätäkohtu), jatkuvista synnytyksistä puhumattakaan! Kissa ei osaa säädellä lisääntymistään - on ihmisen vastuulla pitää huoli siitä, että kissa pysyy hyvinvoivana.

 

Moni selittelee, että juuri nyt ei ole varaa leikata kissaa. Naaraskissan leikkaus maksaa yleensä n. 70-170 e, paikasta riippuen. Usein hinta pyörii satasen pinnalla. Ei se monelle varmasti pikkusumma ole, mutta mätäkohtujen, keisarinleikkausten jne hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi.

Puhumattakaan pennuista, jos niitä pukataan ulos parhaimmillaan
jopa kymmenen vuoden sisällä, ja kaikki pitäisi hoitaa kuukausien ajan. Pennut tarvitsevat useita madotuksia ja laadukasta ruokaa kasvaakseen ja kehittyäkseen hyvin. (Mieluiten pennut tulisi toki myös ennen myyntiä rokottaa ja siruttaa, ihanteellista olisi myös leikata, mutta madotus nyt ainakin on "pakollinen operaatio"). Itselläni on ihan käytännön kokemusta siitä, kuinka marketin viljamössöillä ja ilman madotuksia kasvaneet pennut ovat paljon pienempiä mitä asianmukaisesti hoidetut ikätoverinsa (sijaiskodissa siis kun on pari pentuetta ollut kasvamassa). Pentujen kasvattaminen terveiksi, tasapainoiksi kissoiksi ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan se vaatii rahaa ja aikaa, sekä runsaasti tietämystä. Paljon enemmän, mitä netistä pentu-uutisia lukiessaan voisi ajatella.




Pennut ovat suloisia, mutta yritetään kuitenkin ajatella niitä itse kissoja, jookos? Niin kauan kuin kissoja on niin paljon, että niitä täytyy lopetella päivittäin, on kotikissojen lisäännyttäminen suorastaan hyvinkin itsekäs teko. Karu fakta, mutta ei auta kuin niellä se.

Kissojen ruokinnasta

                                           

Kissan oikeanlainen ruokinta on aihe, jota netissä kissa-aiheisilla sivuilla pyöriessään ei voi sivuuttaa. Joka päivä siitä keskustellaan, usein kiistaksi asti. Toiset puoltavat markettiruokia, toiset eläinkaupparuokia, toiset raakaruokaa ja jotkut jopa aivan tavallista kotiruokaa. Jokaisella on oma tapansa ruokkia kissansa, mutta vaikka monet väittävät, ei kissan oikeanlainen ruokinta suinkaan ole mielipideasia. Kissa on 100% lihansyöjä, siitä ei päästä yli eikä ympäri, vaikka kuinka oma mielipide puoltaisi vaikkapa näitä "pahamaineisia" markettiruokia. Koska kissan lajinmukaisesta ruokinnasta löytyy runsaasti hyvää tietoa useista lähteistä, en ala tässä samoja asioita tarkkaan puimaan, vaan kerron miten omat kissani ruokin ja miksi.

 

Omien kissojeni (sekä tietysti muidenkin eläinteni) terveys ja hyvinvointi on minulle kaikki kaikessa. Niinpä ruokinkin niitä mahdollisimman lajinmukaisesti ja laadukkaasti.



Ruokaa valitessani en luota mainoslauseisiin tai hauskoihin kuviin, vaan syynään tuoteselostetta tarkasti. Pidän mielessä sen, että kissa on 100% lihansyöjä, kasvisperäiset aineet ovat suurimmaksi osin turhia ja ruuan tulisi sisältää mahd. paljon aitoa lihaa. Katson totta kai myös hintaa - miksi maksaisin 15 e / kg ruuasta, jos saan ihan yhtä laadukasta ruokaa toiselta merkiltä hintaan 5 e / kg? Ruuat hankin lähes poikkeuksetta Zooplussalta, paitsi tietenkin raakaruuat haen kaupan lihaosastolta taikka eläinkaupasta.

Syötän siis noin puolet raakaruokaa ja puolet märkäruokaa. Se tosin vähän vaihtelee. Kissani eivät oikein ole raakaruuasta innostuneet, ja minun ollessa reissussa hoitajan kontolle jääkin usein lapata ruokaa suoraan purkista. Tällöin käytössä ovat myös raksut (hoitaja kun yleensä pääsee vain kerran päivässä lisäämään ruokaa ja hoitamaan). Muulloin en raksuja anna, koska ne eivät ole ihanteellista ravintoa kissalle - kissalla kun on luontaisesti huono janontunne, ja sen tulisi saada suurin osa nesteistä ravinnostaan. Raksuilta vaadin viljattomuutta sekä korkeaa proteiini- ja lihapitoisuutta. Vakkarimerkki on Porta21, satunnaisesti käytössä ovat myös olleet muut, esim. Acana, Applaws, Taste of the Wild...

Kuppiin päätyvän märkäruuan tulee olla vailla kasvisperäisiä aineita, siinä tärkein kriteeri. Suosin täysravintoja, jotta kissat saisivat tarpeeksi vitamiineja yms, koska en pahemmin käytä ravintolisiä. Yleisempiä merkkejä, mitä tilaan, on Bozita, Animonda Carny, Smilla, Catessy, Grau, MAC's...

Raakaruokaa syötän eläinkaupan raakapakasteita sekä kaupan lihaosastolta saatavia lihoja, esim. jauhelihaa, porsaanfileitä, maksafileitä, broileria... Sekaan lisään välillä ravintorikasta kissanmaitoa tai kananmunaa.

Hampaita hoitamaan saavat kovia herkkutikkuja, kuivattuja kanafileitä ym vastaavia.
Mistä sitten tiedän, että tällainen ruokavalio on hyvä? No, täällä se ainakin on toiminut, ja koitan tosiaan ajatella kissan luontaista ravintoa. Esimerkiksi tänne tulleet sijaiskotilaiskissat ovat usein vaihtaessaan markettimuonista laaturuokiin saaneet turkkinsa parempaan kuntoon. Omien kissojenikin turkit kiiltävät, eikä lihomisesta ole ollut pelkoa, vaikka lihaa ja/tai märkäruokaa on tarjolla lähes koko ajan. Kissat kun tykkäävät syödä pieniä annoksia useasti, kuin että saisivat pari kertaa päivässä hotkia mahansa täyteen.
Jotkut ovat ihmetelleet, eikö tällainen ruokavalio (laadukas eläinkaupan märkäruoka ja raakaruuat, sekä ihmisille "tarkoitetut" lihat) tule kovinkin kalliiksi. Monihan perustelee markettiruokienkin syöttämistä rahanpuutteen takia. Se on kuitenkin tietämättömyyttä - siinä ajassa kun on kissalle joutunut syömään purkkikaupalla Whiskasia tai vastaavaa, tämä ei olisi vielä edes syönyt yhtä pientä jauhelihapakettia. Kunnon ruoka on paljon täyttävämpää kuin paljon kasvisperäisiä aineita ym turhaa sisältävä ruoka, jota kissa joutuu syömään paljon enemmän saadakseen mahansa täyteen. Ulosteita tulee myös enemmän ja ne ovat haisevampia. Kissanhiekkaakin siis alkaa kulua enempi. Puhumattakaan eläinlääkärikuluista, kun huono ruokavalio alkaa kostautua mm. virtsakivinä joita vilja aiheuttaa, kuivumisena (liian raksupainotteinen ruokavalio), allergiana, lihavuutena, lisääntymisongelmina, karvanlähtönä jne.
Verrataanpa vaikka kahta eri märkäruokaa keskenään, toinen markettiruoka (Whiskas) ja toinen laadukkaampi eläinkaupan ruoka (Animonda Carny).

Whiskas Lick 'n Chew kana, siipikarja, kalkkuna ja ankka (Zooplussalla 4,70 e / kg)
Valmistusaineet:
liha ja lihan sivutuotteet (mm. 4% kanaa), viljat, kivennäisaineet.
Lisäaineet:
ravitsemukselliset lisäaineet:
 B1-vitamiini (30 mg/kg), E-vitamiini (20 mg/kg), kalsiumjodaatti (vedetön) (0,32 mg/kg), kuparisulfaattipentahydraatti (3,3 mg/kg), rautasulfaattimonohydraatti (33,4 mg/kg), mangaani(II)sulfaattimonohydraatti (6,3 mg/kg), sinkkisulfaattimonohydraatti (44 mg/kg).
Ravintoainekoostomus:
raakaproteiini 8,5%, raakarasva 4%, raakakuitu 0,3%, raakatuhka 2%,  kosteus 81%

Animonda Carny Adult kana & ankka (Zooplussalla 3,75 e / kg)
Valmistusaineet:
nauta (34%, keuhko, sydän, liha, munuainen, utare), liemi (31%), kana (28%, vatsalaukku, maksa, kaula), ankansydän (6%).
Lisäaineet:
Ravintofysiologiset lisäaineet:
 D3-vitamiini (200 IE/kg), jodi (0,2 mg/kg), mangaani (1,5 mg/kg), sinkki (10 mg/kg).
Ravintoainekoostumus:
raakaproteiini 11,5%, raakarasva 5,5%, raakakuitu 0,5%, raakatuhka 1,4%, kosteus 79%

Kumpi vaikuttaa paremmalta ravinnolta lihansyöjälle? Niinpä ;) Tee siis valinta tuoteselosteen, älä mainoksien, purkin ulkonäön tai hinnan mukaan. Näin kissasi pysyy hyvinvoivana.